Tarinamme

1930-luvun lopulta tähän päivään

Lomankäytön Keskusliitosta tuli Lomaliitto

1930-luvun lopulla alettiin Suomessa edistää ”kansanmatkailua” ja katsottiin, että vähävaraisemmillakin perheillä on oikeus lomanviettoon. Vuonna 1941 tuli voimaan uusi vuosilomalaki, joka toi työntekijöille lisää vapaa-aikaa. Samana vuonna perustettiin Lomankäytön Keskusliitto, jonka nimi lyheni vuonna 1944 muotoon Lomaliitto.

Lomaliiton taustalla olivat isot ammattiliitot kuten SAK, Akava ja suurimpana toimihenkilöjärjestö STTK. Lisäksi mukana oli kuntia sekä sosiaali- ja terveysalan järjestöjä.

Sotien jälkeen Lomaliitto alkoi järjestää jäsenilleen sosiaalisin perustein hotelli- ja kylpylälomia, joiden kustannuksista huolehti osittain Raha-automaattiyhdistys.

Aivan erikoisen sopiva lomanviettopaikan alue

Kun Lomaliitto vuonna 1948 etsi Keski-Suomesta paikkaa lomakeskukselle ”löydettiin Keuruulta tarkoitukseen aivan erikoisen sopiva lomanviettopaikan alue”. Keurusselän Karpinlahden upea laguuni hiekkarantoineen kylpi auringossa, länteen avautuvan järven selkä kantoi kauas horisonttiin.

Serlachiuksen suvun suhtautuminen oli ratkaisevan tärkeää, että Lomahotelli syntyi Keuruulle. Jo 1870-luvulla Gustaf Adolf Serlachius oli ihastellut Keurusselkä-järveä ja suunnitellut laivaliikenteen vesiväylää Tampereelta Keuruulle. Tämä ei toteutunut, mutta 1948 Vuorineuvos R. Erik Serlachiuksen Lomaliitolle lahjoittamat ja vuokraamat maat loivat alun matkailun kehittämiselle.

Hankkeelle riitti epäilijöitä. ”Mitä järkeä on tehdä hotelli korpeen, metsän keskelle ja järven rannalle?” Rakennustyöt etenivät ripeästi ja Lomahotelli Keurusselkä vihittiin käyttöön 15.7.1949. Avara kaksikerroksinen rakennus käsitti 32 majoitushuonetta, avarat seurusteluhuoneet ja muut tarvittavat tilat. Lomahotelli oli heti avattuaan todella suosittu, luonnonkaunis lomakohde.

Lomahotelli vakiinnutti sijansa myös kokousten pitopaikkana. Kansainvälisyyden avasivat vuoden 1951 Matkailukonferenssi, johon osallistui yli 50 ammattilaista 8 maasta. Vuonna 1952 järjestettiin kaksiviikkoinen, kansainvälinen Sosiaalityön Seminaari, jossa oli 62 osallistujaa 15 maasta.

Lomaliiton toiminta kasvoi jatkuvasti ja hotelleja hankittiin myös muualta Suomessa. 70-luvun lopulla Lomaliitto sai julkista tukea 3,3 miljoonaa markkaa valtion budjetista ja kaksi miljoonaa RAY:ltä, yhteensä enemmän kuin mikään muu järjestö Suomessa. Rahalla sai noin 4 000 perhettä täysin ilmaisen loman ja 15 000 perhettä huomattavan hinnanalennuksen lomastaan.

Kysynnän kasvaessa Lomahotellin tilat kävivät pieneksi ja paljon jouduttiin myymään ei-oota.

Lomaliitossa uskottiin vahvasti, että investointi uuteen hotelliin Keuruulla kannattaa. Näin voidaan ottaa vastaan enemmän lomalaisia ja toteuttaa suuriakin konferensseja.

Uusi Hotelli Keurusselkä syntyy

Mäntän paperipatruunat olivat jälleen merkittävässä roolissa, kun laajennusta suunniteltiin. Rakentamiseen tarvittiin lisää tonttimaata, jota jälleen ostettiin G.A. Serlachius Oy:ltä. Vuonna 1972 alettiin Lomahotellin viereen rakentaa uutta hotellirakennusta, joka laajeni aina vuoteen 1977 saakka. Uuden hotelli- ja ravintolakokonaisuuden virallisia avajaisia vietettiin huhtikuussa 1977. Samalla nimi muutettiin Lomahotellista Hotelli Keurusseläksi.

Sykkivä matkakeskus, jossa viihdyttiin työssä ja vapaa-ajalla

Hotelli Keurusselän maine oli ilmiömäinen ja majoituksen käyttöaste todella korkea. Äärimmäisessä hädässä jopa pienet ryhmäkokoushuoneet valjastettiin majoituskäyttöön.

Kokouksien ja konferenssien kirjo oli valtaisa: erilaisia seminaareja, tyky-päiviä, suunnittelupäiviä, vaalitilaisuuksia, koulutuksia, tuotelanseerauksia… Monipuoliset tilat sisällä ja ulkona olivat ryhmien ahkerassa käytössä. Asiakkaat koostuivat lähes kaikilta yhteiskunnan osa-alueilta Suomesta ja kansainvälisesti.

Vuonna 1986 vihittiin käyttöönsä Siipirataslaiva Elias Lönnrot, joka aloitti näin säännöllisen reittiliikenteen. Saman niminen laiva purjehti Keurusselkä-järvellä jo 1800-luvun lopulla ja uutuus saikin alussa valtaisan suosion.

Majoituspalvelut monipuolistuivat, kun vuonna 1991 Keurusharjun mökkikylän ensimmäinen vaihe valmistui.

Monet muistavat, kuinka hotellin tanssilattialla oli viuhketta viikon jokaisena päivänä. Maanantain vauhti-illat vetivät viihteen pariin ympäri maakuntaa, olivathan esiintyjät Suomen kärkinimiä. Samoin kesäiset rosvopaisti- ja grilli-illat terassilla ovat klassikko, josta edelleen puhutaan. Keurusselän keittiömestarin pippuripihvin maine oli lyömätön.

Lomaliiton talous nojasi käytännössä koko sen toiminnan ajan täysin Hotelli Keurusselän tuottoihin. Liiton omistuksessa oli lopulta seitsemän hotellia Espoosta Ylläkselle ja Kalajoelta Savonlinnaan, lisäksi lukuisia leirintäalueita ympäri Suomen. Kaikkien muiden lomapaikkojen tappiot maksettiin Keuruulta. Taloudellinen yhtälö oli lopulta mahdoton ja Lomaliitto ajautui konkurssiin vuonna 2009.

Viihtymisen uusi ajanlasku alkaa seitsemän vuosikymmenen kokemuksella

Vuoden 2020 kesäkuussa alkuperäinen Lomahotelli est. 1949, Hotelli Keurusselkä ja Keurusharjun Lomamökit toivottavat tervetulleeksi. Yhteensä alueelta löytyy majoitusta hotelleissa yli 200 hengelle ja mökeissä 180 hengelle. Kaikkien vakiovarusteena on viihtyvyys, upea luontomiljöö ja hyvät palvelut. Aktiviteetteja on tarjolla hiljaisuuden rasteista sykkivään urheiluun, kulttuurikohteista shoppailuun.

Arkkitehti Aulis E. Hämäläisen suunnittelema funkkistyylinen Lomahotelli est. 1949 huokuu aitoa 50-luvun eleganssia. Useat vieraamme ovat kertoneet nukkuneensa elämänsä parhaat unet juuri täällä. Ja jos rakennus osaisi kertoa, uskomattomat tarinat veisivät mennessään. Tiedetäänhän, että tämän jykevän kivitalon huomassa ovat viihtyneet presidentit… poliitikot… laulajat… taiteilijat… seikkailijat… niin Suomesta kuin maailmaltakin.

Hotelli Keurusselkä tarjoaa parhaat palat sekä herkuttelun että viihteen saroilla. Kesällä terassimme kutsuu hyvän ruoan ystävät nautiskelemaan järvimaisemaan; kypsennämme herkkuja edelleen sekä hiilillä, tulella että grillivastuksilla. Syksyn tummeneviin viikonlopun öihin tuovat valonsa huippuesiintyjät. Useat heistä pitävät Keurusselkää yhtenä parhaista esiintymispaikoista Suomessa.

Mutta erityisesti Keurusselkä tunnetaan juhlien, tapahtumien ja kokousten keskuksena. Meillä saadaan aikaiseksi!